Historia pähkinänkuoressa

LePyn historia pähkinänkuoressa

Suo-Pojista tulee Leppävaaran Pyrintö

23. marraskuuta 1931 perustettu Leppävaaran Pyrintö on Espoon vanhin koripalloseura. Pyrintö sai alkunsa kun edeltäjäseurassa Leppävaaran Suo-Pojissa kiisteltiin tyttöjen mukaan ottamisesta seuran toimintaan. Idean vastustajat päättivät perustaa oman seuran – syntyi Leppävaaran Pyrintö. Pyrinnön alkuvuosien urheilulajeja olivat yleisurheilu, jalkapallo ja hiihto. Muutama vuosi myöhemmin ohjelmaan tulivat suunnistus ja pesäpallo. Myös naiset pääsivät mukaan seuratoimintaan. Naiset harrastivat alussa pääasiassa suunnistusta. Koripallo saapui Suomeen vuonna 1937 ja oli melkein heti myös LePyn ohjelmassa. Maamme ensimmäiseen maajoukkueeseen Kaunasin EM-kisoihin valittiin kolme Lepyläistä: Vladi Marmo, M. Salminen ja R. Valtonen.

Monipuolista toimintaa

Talvi- ja jatkosota katkaisivat vireän urheilutoiminnan. Pyrinnön miehet olivat kaikki rintamilla, ja johtokunnan jäsenistä yli puolet kaatui sodassa. Seuratoimintaa pitivät hengissä nuoret leppävaaralaistytöt, jotka myös panivat alulle voimisteluharjoitukset. Sodanjälkeisinä vuosina suosituimpia lajeja olivat hiihto ja suunnistus. Toiminnan monipuolisuutta kuvaa myös se, että Lepyllä oli erinomainen mieskuoro ja näyttelijäryhmä sekä vilkkaasti toimiva ompeluseura. Lisäksi seura otti osaa lausunnan ja puhetaidon kilpailuihin.

LePystä muodostuu koripallon erikoisseura

Sotien jälkeisinä vuosina miesten koripallomenestys jäi pitkään laihaksi. Naiset sen sijaan pelasivat aktiivisesti ja menestyksekkäästi ja nousivatkin vuonna 1955 lyhyeksi aikaa jopa mestaruussarjaan. Miesten joukkueen säässä kuin säässä harrastama ulkokentillä ”peippailu” alkoi myös tuottaa tulosta, ja vuonna 1960 joukkue nousi Suomensarjaan, jossa se pelasi yhtäjaksoisesti 18 vuotta. Muut lajit jäivät 1960-luvulla taka-alalle, ja Leppävaaran Pyrinnöstä muodostui koripallon erikoisseura. Vuosikymmenen lopussa pääsi myös tulevaisuuden kannalta tärkeä juniorityö kunnolla alkamaan.

Satsaus junioritoimintaan

Seura aloitti voimakkaan satsauksen junioritoimintaan 1970-luvulla, ja siitä tulikin seuran päätehtävä. Entiset pelaajat ja seura-aktiivit pitivät ja pitävät edelleen seuraa pystyssä sekä toimihenkilöinä että valmentajina. Kalle Lundsten on ollut seuran kaikki kaikessa ja uurastanut mm. pelaajana, valmentajana ja johtokunnan jäsenenä jo 1960-luvun alusta. Kukapa lepyläinen ei Kallea tuntisi!

Kilpailullisia menestystarinoita on seurassa koettu sekä tytöissä että pojissa. Ensimmäisen SM-kullan toivat vuonna 1979 Lissu Lausamon valmentamat vuonna 1966 syntyneet minitytöt. Heistä muutama pelaa edelleen aktiivisesti seuran Helat –joukkueessa. Kalle Lundsten valmensi 1962-64 syntyneet pojat A-poikien pronssille vuonna 1981. Joukkueen pelaajista moni on jatkanut seuran toiminnassa pelaajina ja valmentajina. Edellisen mitalin seuralle on tuonut 1972-73 syntyneet C-tytöt, jotka voittivat pronssia vuonna 1987. Joukkueen valmentajana toimi Katri Tiilikka sekä korvaamattomana joukkueen johtajana ja varaäitinä Riitta Sipilä. Myös näitä tyttöjä on siirtynyt Heloihin pelaamaan.

LePyssä on viime vuosikymmeninä ollut useita joukkueita, jotka ovat saavuttaneet hyvän kansallisen tason ja menestyneet kohtalaisesti eri sarjoissa ja turnauksissa. Lisäksi ne ovat olleet sikäli menestyviä, että ovat pysyneet koossa pitkään. Näistä jengeistä voidaan mainita 1977-78 syntyneet pojat, 1978-80 syntyneet tytöt, 1985 syntyneet tytöt sekä 1989 syntyneet tytöt.

Lähteet: Leppävaaran Pyrinnön kausijulkaisut vuosilta 1951, 1971, 1976, 1981 ja 2001-2002 sekä Kuvat Kertovat (toim. Saulo Kepsu) vuodelta 1991.