LePyn B-tytöt pronssille Ricoh-turnauksessa

Pikakomennuksen Ricoh -turnaukseen saaneet LePyn B-tytöt saavuttivat sarjassaan pronssia vaihtelevalla peliesityksellä

Kutsu kahdenteentoista Ricoh -turnaukseen Vantaalle kävi viikkoa ennen turnauksen alkua. B-tyttöjen Challenger-sarjaan oli peruutuksen vuoksi tullut tilaa, jota täyttämään joukkuetta tarvittiin. Arpa heitti LePyn samaan lohkoon ennalta varsin tuntemattomien BC Nokian ja MiNMKY:n joukkueiden kanssa.

Perjantaiset treenit jätettiin siis väliin, ja joukkue suuntasi Myyrmäen Urheiluhallille. Vastaan tuli vain syksyisen Nordea -turnauksen katsomosta tuttu BC Nokia. Turnauksen avauspeli aloitettiin jonkin verran ylimieliseltä näyttäneellä asenteella, ja peli olikin hyvin hermostunutta. Onneksi pirkanmaalaisetkaan eivät saaneet peliään kulkemaan, vaan katsomossa saatiin seurata, miten monella tavalla pallon voi heittää ohi korin. Toisella puoliajalla LePy sai pelinsä hetkeksi järjestykseen, millä oli suuri merkitys lopputuloksen kannalta. Saavutettu johto kesti loppuun saakka, vaikka viimeisten minuuttien aikana pallon menetyksillä voiton avaimia tarjottiin vastustajalle useita kertoja. Vaikutti, että penkin päässä ohjeitaan usein kuuroille korville huutanut Anu ei saattanut olla järin tyytyväinen juuri muihin kuin päätösnumeroihin 28 - 36. Ottelusta jäi vät mieleen Nellan pelin alussa heittämät kolmoset, joiden turvin pistevertailussa pysyttiin mukana.

Lauantai alkoi ottelulla aiemmin tuntematonta mikkeliläistä joukkuetta vastaan. Perjantaista ehkä oppineena kentälle asteli  joukko ennakkoluulottomia pelaajia, vaikka basket.fi -sivustolla pientä etukäteistutkiskelua oli tehty. Alusta asti hyvin sujunut peli ruokki edelleen onnistumisia monilla osa-alueilla ja sai tytöt selvästi viihtymään kentällä. Jussi näytti ja kuulosti tyytyväiseltä tyttöjen otteisiin. Peli päättyi LePyn eduksi 62 - 29.
Ottelusta jäi mieleen peli-ilo, joka täytti koko saliin

Aamupelin voitto varmisti lohkon ykkössijan, paikan sarjan neljän parhaan joukossa ja pelien jatkumisen vasta sunnuntaina. Ja osalle porukasta reilusti aikaa valmistautumiselle kisadiscoon! Anulta ja Jussilta tuli tiukat ohjeet kotiintuloajasta, ja muutenkin koko viikonlopun Espoon ja Vantaan väliä ajelleet vanhemmat värvättiin vielä iltavuoroon taksikuskeiksi, jotta innokkaimmat pääsivät näyttämään kauneimmankin puolensa.

Sunnuntaiaamun välieräpelissä Keravan Kori-80:n joukkuetta vastaan jouduttiin miettimään, oliko täydellisen liikkeelle pääsemättömyyden syy unihiekka, illan biletyksestä väsyneet jalat vai valmiiksi turhan alistunut asenne kovaksi tiedettyä Keravaa kohtaan, koska pelin ensimmäinen minutti meni Keravalle 10 - 0, ja kolmen minuutin jälkeen LePy oli saanut aikaiseksi kaksi pistettä - nekin ilman pelitilannekoria. Onneksi tytöt heräsivät ja muistivat, mitä oli tultu tekemään, mutta taitaville vastustajille oli annettu kaulaa jo turhan paljon. Loppu pelistä oli varsin tasaista, mutta viimeinen rutistus jäi ehkä tekemättä, koska kiinni kurottavaa oli liikaa. Kerava selvitti tiensä sarjan loppuotteluun luvuin 65 - 47.
Ottelusta jäi mieleen keravalaisten tyrmäävä alku.

Ennen turnauksen viimeistä koitosta odotettiin tietoa pronssiotteluvastustajasta. Yleinen toive kuulosti olevan tuttu EBT vieraan ja parilla pitkällä tytöllä säväyttäneen SäyRin sijaan. Ja toive toteutui...

Sarjan pronssiottelu käytiin lähes paikalliskamppailumaisissa tunnelmissa ilman selkeää ennakkosuosikkia kahden espoolaisen joukkueen kesken. Peliä käytiin tasatahtiin, ja puoliajalla tilanne olikin 24 - 24. Sekä pelissä että salissa oli hyvin lämmin tunnelma, mutta tytöt malttoivat tarvittaessa rauhoittaa peliä ja jatkaa omaa tekemistään takaiskukorienkin jälkeen. Venäläistuomarit lunastivat paikkansa ja osasivat käydä rauhoittelemassa pelaajia oikeissa paikoissa, vaikka "take it easy" -jutut kuulemma lähinnä ärsyttivät lisää. Tahtoa pelistä ei puuttunut, ja tarkemmin laskematta voisi väittää, että kaikki tavoittelivat palloa tarvittaessa polviaan säästelemättä myös kentän pinnassa. LePyn vaihtopelaajat innostuivat kannustamaan pelivuorossa olevia, eivätkä vanhemmat kentän toisella laidalla jääneet yhtään huonommiksi. Pronssimitalit pujotettiin iloisten LePyn tyttöjen kaulaan 45 - 37 voiton jälkeen. Ottelusta jäi mieleen tahto ja taistelu

Pronssit kaulassa oli hyvä lähteä kohti kotia väsyneenä, mutta - ah - niin onnellisena. Onnea tytöt ja valmentajat!

Joukkueessa pelasivat: Anni, Linda, Elisa, Ida, Inka, Laura, Anna, Hanna, Emmi, Vilma, Nella ja Mimmi.

Mia Lundell-Viiri