Mikko Eloranta päättää pitkän pelaajauransa

Hyvät joukkuekaverit,

Pelini LePyn aladivarijoukkueessa loppuvat tähän kauteen. Arki-elämä kahden pienen lapsen ja työkiireiden kanssa on sen verran täyttä, että nyt on sopiva aika astua syrjään.

19 kautta ja 335 ottelua aladivarikoripalloa ovat antaneet paljon. Energiaa synkkiin syys- ja talvi-iltoihin. Kilpailun ja kamppailun riemua. Paljon uusia ystäviä. Läpänheitto, palauttavia oluthetkiä ja hauskoja saunailtoja.

Joukkue on jatkuvasti muuntautunut. Lyhyt historiikki joukkueen eri vaiheista minun aikanani:

• 2005-2007: Ekoihin LePyn miesten koristreeneihin tulin 16-vuotiaana. Hintelä poika joutui koville kokeneita divarijyriä vastaan. Ilmapiiri näissä Kippari Ritalan ja Kassun vetämissä jengeissä oli kuitenkin positiivinen ja opettavainen. Erityisesti mieleen jäi sanonta “Tosissaan, muttei vakavasti”, jonka otin itsekin ohjenuoraksi tuleviksi aladivarivuosikseni.  Kakkosdivarissa pelaajaesittelytkin hoidettiin tyylillä
• 2007-2010: Kipparin astuttua syrjään ja joukkueen pudottua kolmosdivariin, lähdettiin nousua tavoittelemaan iskukykyisellä, isokokoisella ja hyvin valmennetulla ryhmällä. Parin yrityksen jälkeen nousukarsintapaikka irtosikin, mutta nousuhaaveet kariutuivat rumpumetelissä Karkkilan jyrän alle jäämiseen.  
• 2010-2012: Kassu astui perhesyistä sivuun ja otimme Macke Konkarin ja Jugi Somervuon kanssa kolmistaan vetovastuun joukkueesta. Kaudet olivat jälleen voitokkaita ja sisälsivät muun muassa Niken donkkeja. Karsintoihinkin päästiin, mutta kakkosdivaripaikkaa ei nousukarsinnoista edelleenkään irronnut
• 2012-2014: Macke ja muut konkarit astuivat syrjään ja muutama seuraava kausi vedettiin pääosin 88- ja 87-syntyneistä pelaajista koostuneella ydinporukalla. Sijoitus näinä vuosina oli aina sarjan keskikastissa, mikä oli hyvä suoritus rosterin kapeus huomioiden. 
• 2014-2017: Voimat yhdistettiin toisen LePyn aikuisjoukkueen, F.U.T.:n, kanssa. Pelihousujen tyyli haettiin 1990-luvun hiphop-kulttuurista. Coach Kepsu palasi hetkeksi penkin päähän. Yhdistyneellä joukkueella riitti kokoa ja joukkue kahmi yhdellä kaudella käsiinsä 38% hyökkäyslevarimahdollisuuksista. Joukkueen sijoitus oli usein sarjan ylemmässä keskikastissa.
• 2017-2019: Muutama kausi vedettiin kokoelmajoukkueella, joka koostui nuorista, vanhoista ja karkkilalaisista pelaajista. Väliin mahtui myös yksi kausi, 2018-2019, johon lähdettiin vain 8 pelaajalla. Ennen kaikkea vähitellen joukkueeseen liittyivät ensimmäiset LePyn 91- ja 94-syntyneet “junnut”, jotka muodostavat tämän päivän joukkueen ytimen. Joukkue sai (ja menetti) ensimmäiset (ja viimeiset) ei-perheenjäsen faninsa.
• 2019-2024: Viime vuosina joukkueen nuorennusleikkaus on jatkunut kun lisää LePyn kasvattamia junnuja on liittynyt joukkueeseen. Kaudella 2019-20 W/L oli ennätyksellisen huono, mutta koronatauko sekä Oliver Kaisti pelastivat putoamispeikolta. Ransu on kunniakkaasti ottanut valmentajan ja joukkueenjohtajan tehtävät harteilleen ja joukkue porskuttaa vahvasti eteenpäin.

Vekan tilastojen mukaan joukkueessa on näinä vuosina pelannut noin 80 eri joukkuekaveria. Tässä on siis aivan mahdoton kiittää kaikkia. Maininnan ansaitsevat kuitenkin ne, jotka ovat olleet mukana koko tämän ajan. Kiitos ensinnäkin Vekalle 380 peräkkäisen ottelun tilastoinnista ja videoinnista. Vekan tilastot, peliennakot ja videot ovat tehneet pelaamisesta paljon mielekkäämpää, mutta usein myös palauttaneet maanpinnalle omista taidoistani. Kiitos myös isälleni, Pekalle, sadoista toimituista otteluista, mutta ennen kaikkea siitä, että veit minut 7-vuotiaana ekoihin koristreeneihin Lundstenin Kallen oppiin. Viimeiseksi kiitokset luotetulle pelikaverilleni Robinille. Robin on pelannut joukkueessa lähes yhtä pitkään kuin minä ja hänen kanssaan on ollut ilo spekuloida pelitaktiikoita, nauraa epäonnistumisille ja iloita niistä satunnaisista onnistumisistakin.

Vaikka jäänkin nyt syrjään peleistä, toivottavasti törmätään mahdollisimman monen kanssa. Koris on mahtava peli pääosin siitä syystä, että sitä voi pelata hyvien ystävien kanssa.

-Mikko