Tytöt 2001 Pikkujätti-turnauksessa

Tytöt 2001 osallistuivat viimeiseen Pikkujätti-turnaukseensa kahdella joukkueella.

Tytöt 2001:n neljättä ja viimeistä Perniön turnausta oli odotettu kuumeisesti jo useita viikkoja. Lauantaiaamuna lähdimme matkaan bussilla yhdessä 03-poikien kanssa. Menomatka sujui yllättävän rauhallisesti, vaikka tyttöjen ideat koskien ak:n tulevia häitä olivat hetkittäin varsin levottomia. Nähtäväksi vielä jää, saavatko tytöt ”häätreenit” ja pääsevätkö kuvaan, jossa morsiamella on hääpuku ja tytöillä peliasut :D

Perniössä majoituimme hyvinkin tutussa toimintakeskuksessa. Kaiken hyvän lisäksi myös muurahaisongelma oli edelleen talossa. Tässä välissä tätä ei kuitenkaan ehditty jäädä ihmettelemään, sillä kilpajoukkueen piti kiirehtiä lounaalle ja reservijoukkueen ensimmäiseen peliinsä PeU:ta vastaan. Peli olisi ollut aivan voitettavissa, mutta tällä kertaa PeU hyötyi pienestä kotisalistaan ja nappasi lopulta voiton. Kilpasarjassa nähtiin ehkä koko kauden parasta korista, kun joukkuepelin ja loistavan puolustuksen ansiosta voitimme Pyrintö Redin selvästi. Kilpasarjan pelin kanssa samaan aikaan reservi pelasi jo toisen ottelunsa turnauksessa, tällä kertaa Salpaa vastaan. Homma hoidettiin hienosti kotiin, mikä tarkoitti sitä, että pelit jatkuivat vielä lauantaina. Ennen tätä molemmat joukkueet ehtivät kuitenkin hieman levähtää ja viettää yhteistä aikaa majapaikassaan.

Reservissä olimme siis lohkokakkosia eli saimme vastaamme toisen lohkon ykkösen, Hongan. Honka oli tällä kertaa isompi ja taitavampi, mutta helposti emme periksi antaneet. Peli oli tähänastisista paras. Kilpasarjassa alku FoAa vastaan takkusi pahasti, mutta lopulta LePy voitti jälleen selvästi. Päivän pelit olivat paketissa ja valmistautuminen diskoon sai alkaa. Diskoon lähti noin puolet joukkueesta, ja muut jäivät majapaikalle kikattamaan ja työllistämään Anua lettien teossa. Bilehileet puolestaan saivat tanssia odottamansa hitaat ja olivat diskoon tyytyväisiä. Ak nukahti luultavasti jälleen kerran ensimmäisenä, mutta muualta tulleiden tietojen perusteella tytötkin rauhoittuivat pian.

Sunnuntaiaamuna jouduimme pitkään jonottamaan aamiaista, minkä seurauksena olimme jo myöhässä päästessämme vihdoin hallille. Siellä tarkistimme pelisalin ja kauhuksemme totesimme, että meidän pitäisi olla Yhteiskoululla, mistä juuri lähdimme. Alkuverryttely tarkoitti siis mäkijuoksua (onneksi alas :) takaisin. Onneksi järjestäjä ja vastustaja olivat ymmärtäväisiä, ja vaikka saavuimme paikalle 7.53, saimme reilun 10 minuuttia aikaa juosta vielä pallojen kanssa. Aamulenkki oli myös herättänyt tytöt, sillä HyPo joutui jo alkuminuuteilla toteamaan LePyn selvästi paremmaksi. Näin kilpasarjassa päästiin juhlimaan lohkovoittoa. Reservissä vastaan asettui KaPo. Peli oli hyvin tasainen, ja onnistumisia nähtiin molemmilla joukkueilla. LePyn tyttöjä sulkeminen ja levarit eivät kuitenkaan kiinnostaneet, mikä tarkoitti KaPon voittoa.

Kilpasarjan välieräpelissä koettiin surkuhupaisia hetkiä, kun ”sentterimme” yrittivät puolustaa PeKan 183-senttistä (onneksi vasta koriksen aloittanutta) tyttöä. Muilta osin olimme kuitenkin kovempia, mikä tarkoitti finaalia ja jälleen kohtaamista Pyrintö Redin kanssa. Reservin viimeinen peli TuRi 02:ta vastaan hoidettiin alusta asti kunnialla, joten turnaus voitiin päättää hyvään yhteispeliin ja 7. sijaan (joukkueita 12). Niinpä tytöt pääsivät hyvillä mielin syömään pizzaa ja katsomaan finaalia.

Finaali pelattiin täysmittaisella kentällä esittelyineen ja selostuksineen. Peli oli hyvin tasainen, ja johtaja vaihtui tiuhaan tahtiin. Isolla kentällä jalat väsyneenä prässimme ei enää purrut, ja onnistumisetkin jakaantuivat vain muutamalle pelaajalle. Finaali oli lähinnä kahden pelaajan kaksintaistelu, mikä harmitti valmentajia jopa enemmän kuin karvas kahden pisteen tappio: alkusarjassa nimittäin pelasimme joukkuepeliä, eikä vastustajan taitavin tyttö päässyt loistamaan. Tytöille tappio oli iso pettymys. Kyyneleet virtasivat lähes joka pelaajan kasvoilla, eikä mitalikuvan ottamista uskaltanut edes ehdottaa. Onneksi pizza ja lupa vihdoin syödä karkkia hieman paransivat mieltä.

Molemmat joukkueet pelasivat viisi peliä kuudella pelaajalla. Kaikille siis riitti peliaikaa, vastuuta ja onnistumisia. Eräs reservin tytöistä teki enemmän pisteitä kuin kaudella yhteensä. Turnaus oli erittäin onnistunut, ja tytöt käyttäytyivät jälleen mallikkaasti. T01 kiittää turnausjärjestäjää neljän vuoden yhteistyöstä ja toivoo, että muut LePyn joukkueet jatkavat hienoa perinnettä.

Turnauslaulut tällä kertaa:

Saku sammakon sävelellä:

”LePy White menee tänään pappilaan, ahaa, ahaa, LePy White menee tänään pappilaan, ahaa ahaa, LePy White menee tänään pappilaan, sillä..

Siiri menee naimisiin Justinin kaa /

Eme menee naimisiin Koben kaa /

Matsku menee naimisiin Lebronin kaa,

ahaa, ahaa, ahaa. ”

ja Robin Puuttuvaan palaseen on täysin uudet sanat, mutta ak osaa vain osan kertsistä:

”Yh-yh-yhtäkkiä syötän Sonjalle ja se tekee kolme pistettä. Yh-yh-yhtäkkiä syötän Emmalle ja se tekee kolme pistettä. Se täytti puuttuvat pisteet, se täytti puuttuvat pisteet.”

- Sini :)