Uusi kesähaaste - LePyn Kymppikerho!

Kesällä tehdään pelaajia – talvella joukkueita!

Heittotaidon oppiminen vaatii heittämistä. Jos haluat hyväksi heittäjäksi, sinun on harjoiteltava heittämistä. Taidon oppiminen vaatii toistoja. Kun toistoja on yli 10 000, muuttuu heittotaito automaatioksi.

LePyn Kymppikerho

Kymppikerhoon pääsee  heittämällä kesän aikana (kesä - elokuussa) 10 000 heittoa SISÄÄN. Edistystä seurataan harjoituspäiväkirjan avulla. Harjoituspäiväkirja voi olla tavallinen vihko. Harjoituspäiväkirjaan tulee merkitä päivämäärä, heittojen määrä ja heittojen laatu. Alla esimerkki: 

La 1.6.

60 lay up (30 oikealta ja 30 vasemmalta)

50 vapaaheittoa

50 vapaaheittokulmista vuorotellen

50 suoraan syötöstä 3 m korista

jne.

Kesän lopuksi valmentajat keräävät kaikkien Kymppikerhoon haluavien harjoituspäiväkirjat. Kymppikerholaiset palkitaan vuosittain LePyn joulujuhlassa.

Alla lisätietoa taidon oppimisesta. Sitä ei peritä, sitä ei voi saada lahjakasi, vaan sen eteen on tehtävä töitä!

Nyt kaikki heittelemään koreja!

Taidon oppiminen

Monipuolinen liikkuminen ja ahkera harjoittelu ovat avaimia uusien taitojen oppimiseen. Taidot eivät kuitenkaan tule koskaan valmiiksi, aina voi kehittyä lisää ja oppia uutta.

Taidot – lahjana vai ahkeralla harjoittelulla?

Kehon rakenne ja mittasuhteet ovat osittain perinnöllisiä. Ne muodostavat liikuntataitojen taustan, mutta eivät yksinään määritä lapsen/nuoren kehittymistä urheilijaksi. Liikuntataidot ovat harjoittelun tulosta. Ne eivät ole synnynnäisiä ominaisuuksia, vaan kehittyvät määrällisesti ja laadullisesti riittävän harjoittelun tuloksena. Taidon oppiminen vaatii useita toistoja ja aikaa.

Taitojen oppiminen perustuu aikaisemmin opittuun. Jotta voi oppia juoksemaan, pitää ensin osata kävellä. Jotta voi oppia kävelemään, pitää ensin osata seisoa pystyasennossa. Hyvä ryhti on kaiken liikkumisen ja myös taitojen oppimisen perusta.

Mahdollisimman monipuolinen liikkuminen lapsuudessa takaa monipuolisten liikemallien kehittymisen ja sitä kautta hyvän lähtökohdan myöhempien liikuntataitojen oppimiselle. Laaja ja monipuolinen liikemallien varasto helpottaa lajitaitojen oppimista ja tekniikkaharjoittelua.

Taitojen oppimiseksi myös kuntokykyjen on oltava riittävällä tasolla. Jos jalkojen lihasvoima on heikko, ei laskettelu suju, vaikka tasapaino ja muut liikehallintakyvyt olisivatkin kunnossa. Samoin kuin taitoa myös kuntoa parannetaan monipuolisella ja ahkeralla harjoittelulla.

Taito on opittua – oppiminen aktiivisuutta

Yksilölliset oppimisedellytykset (mm. aiemmin opitut taidot, liikuntatottumukset, motivaatio ja perintötekijät) säätelevät sitä, mitä lapsi ja nuori oppii. Oppiminen on yksilöllistä ja jokainen oppii omalla tavallaan. Taitotason mukaan eriytetyt tehtävät ja harjoitteet tukevat uusien taitojen oppimista. Monipuoliset liikekokemukset ja laaja liikevarasto luovat tukevan perustan taitojen oppimiselle. Liikevaraston kartuttaminen alkaa jo syntymästä lähtien ja jatkuu läpi elämän.

Oppiminen on oman aktiivisuuden tulosta. Kukaan ei voi oppia toisen puolesta. Oppiminen helpottuu, jos on kiinnostunut opeteltavasta asiasta ja haluaa todella oppia sen. Motivaatio voi olla sisäistä tai ulkoista. Sisäinen motivaatio tarkoittaa sitä, että nuori uskoo oppivansa heittämään ja sen harjoitteleminen tuntuu mukavalta. Ulkoisesti motivoitunut nuori harjoittelee heittoa palkkion, tai pakon takia, ei siksi, että se olisi hänen mielestään kivaa.

Taidon oppiminen vaatii useita toistoja. Toistojen myötä elimistö oppii tuottamaan liikkeen nopeammin, taloudellisemmin ja sujuvammin. Ylimääräiset liikkeet karsiutuvat ja voidaan keskittyä vain halutun liikkeen suorittamiseen. Oppiminen ei välttämättä tapahdu juuri harjoitustilanteessa, usein opittavat asiat loksahtavat kohdalleen vasta myöhemmin. Se mikä ei eilisellä liikuntatunnilla vielä sujunut, saattaa tänään jo onnistuakin.

Oppiminen etenee vaiheittain

Taidon oppiminen etenee vaiheittain. Aloittelija ei pysty heti samanlaiseen suoritukseen kuin kokenut liikkuja, vaan hänen on käytävä läpi taidon oppimisen kolme vaihetta omassa tahdissaan.

Taidon oppimisen vaiheet:

·         alkuvaihe

·         harjoitteluvaihe

·         lopullinen vaihe

ALKUVAIHE

Taito tai haluttu liike yritetään hahmottaa kokonaisuutena. Opeteltavasta asiasta muodostetaan mielikuva..

Alkuvaiheessa oppimista helpottaa, jos mallisuoritus esitetään usein, eri suunnista ja eri aistikanavia hyödyntäen. Oppijat ovat erilaisia; yksi oppii parhaiten seuraamalla opettajan tai luokkakaverin näyttämää mallisuoritusta, toinen kuuntelemalla sanallisia ohjeita ja kolmas itse kokeilemalla ja yrittämällä.

Alkuvaiheessa suorituksissa on paljon vaihtelua; yksi suoritus onnistuu lähes täydellisesti, toinen taas ei ollenkaan. Suoritukseen keskittyminen vaatii koko tarkkaavaisuuden, eikä ympäristön tapahtumiin pysty kiinnittämään paljonkaan huomiota.

HARJOITTELUVAIHE

Taito alkaa sujua ja harjoittelu on mukavaa. Onnistumisen kokemukset vain lisäävät harjoitteluintoa. Suoritus ei enää vaadi koko tarkkaavaisuutta, vaan esimerkiksi heittosuoritus on tasapainoinen kaverin syötöstä. Turhat käsien ja vartalon liikkeet ja lihasjännitykset vähenevät, ja suorituksesta tulee sujuvampi. Epäonnistumisiakin tulee, mutta suoritusten taso vaihtelee vähemmän kuin alkuvaiheessa. 

LOPULLINEN VAIHE

Taidosta on tullut yhtenäinen kokonaisuus, jonka tuottaminen onnistuu ilman suurta yrittämistä. Suoritusten välillä ei enää ole suurta vaihtelua. Esimerkiksi heittosuoritus on tasapainoinen niin omasta kuljetuksesta kuin vastustajan häiritessä.

Taidon oppiminen ja lopulliseen vaiheeseen eteneminen eivät kuitenkaan tarkoita sitä, että harjoittelu voitaisiin lopettaa. Lopullisen vaiheen nimestä huolimatta taito ei tule koskaan valmiiksi. Aina on mahdollista kehittyä jo opitussa taidossa paremmaksi. Tämä onnistuu vaihtelemalla mm.

·         harjoitusympäristöjä

·         suoritusnopeuksia

·         harjoitustehtäviä

Esimerkiksi heittämistä voi harjoitella paikaltaan, liikkeestä, omasta kuljetuksesta, vastustajan kanssa, jne.